Laiskuus ja väsymys

Ei töissä, vaan blogin puolella.
Viime viikko meni pienen sumun ympäröimänä, sillä heti maanantai-iltana sairastuin. Koko päivän oli ollut töissä hieman väsynyt ja vetelä olo, mutta olin ajatellut sen johtuvan lähinnä muutamasta huonosti nukutusta yöstä.

Selkäkipujen rinnalle nousi kuitenkin 'tyhjästä' 38,5-39 asteen kuume. Ei niinkään mukava yllätys, etenkään näin vuotiskauden keskellä kun kaikki kädet tarvittaisiin avustamaan vuotiaiden kanssa (= karsinan siivousta, varusteiden laittamista ja pois ottoa, avustamista liikkeelle lähdössä ja sisälle tulossa).
Näimpä sitten viestitin pomoa illasta, että kuume nousi ja olo on paha. Tiistain sain sitten parannella oloa, lääkärin kautta käytiin ja diagnoosina sieltä infektio kurkussa. Antibiootit ja keskiviikkona töihin.
Kuume laski lääkkeiden aloittamisen jälkeen heti ja olo oli muutenkin paljon parempi.
Tosin vasta nyt sunnuntaina olen tuntenut itseni oikeasti kutakuinkin terveeksi.

Tänä sunnuntaina olenkin ollut työvuorossa.
Viime yönä saapuivat loput, seitsemän vuotiasta. Tämä tarkoitti sitä, että tilan "toinen farmi" piti ottaa käyttöön. Sinne muutti nyt kolme hevosta, joista kaksi on alkujaankin ollut minun vastuullani. Minä siis siirryn 'ylläpitämään' toista tallia, tämä muutos tarkoittaa myös sitä, että remmiini astui uusi ravuripoika.
Pikkutyttö-Pinot pysyy farmilla, edelleen minun hoidossani. Muutoksena se, että alkanut tallielämä vaihdettiin ulkoelämään. Tamma muutti pieneen, nyt neljän hevosen kokoiseen laumaan.
Huomista odotellaan jännityksellä, miten lähtee arki pyörimään uudessa tallissa?

Yritän saada kuvia, sillä tiedossa on tallin sisustamista ja siivoamista isossa mittakaavassa. Tällä hetkellä melkoiselta rotiskolta näyttävän tallin aion saada muuttumaan mukavaksi, toimivaksi työympäristöksi. Järjestely on väliaikainen, joten miljoonien remontteja ei ole suunniteilla. Tallista kuitenkin puuttuu niin sähköt kuin vesi, joten järjestely on kaiken a ja o.

Ensimmäisenä tietty haaveilisin heinäverkoista karsinoihin. Sillä hevoset joutuvat tarhojen puutteellisuuden (minulla siis yksi pieni tarha, johon voin hevoset vuorotellen laittaa) vuoksi olemaan karsinoissa ja heinähävikin haluaisin minimoida - mutta samalla kuitenkin maksimoida tarjolla olevan heinän ja tekemisen määrän...

Katsotaan ja suunnitellaan. Ensimmäisien päivien jälkeen on helppo sanoa mitä tarvitsee ja lyhyen aikavälin jälkeen sanoa, mikä toimii ja mikä ei.
Nyt kuitenkin moppaan oman asuntoni lattian loppuun ja lähden sitten talliin ihmettelemään.

Näihin kuvattomiin kuviin ja tunnelmiin!