Jos Suomessa paukkuu pakkaset, niin kyllä Kanadassakin.
Tänään ulkolämpötila on koko päivän jumittanut -20 asteen paikkeilla. Pieni tuulenvire lisäsi pakkasen purevuutta ja välillä tuntuikin, että koko naama on syväjäässä - vaikka kuinka olisi yrittänyt suojautua kaulahuivin alle. Tämä ei ollut kuitenkaan verrattavissa parin viikon takaiseen -45 asteen lämpötilaan. Pakkasta noin -30 + kova tuuli päälle = hyvin helppo mutta epämiellyttävä työpäivä.
-45 asteen lämmöissä pidettiin kyllä hevoset visusti tallissa ja ovet kiinni muurattuina. Silti kylmyys meinasi päästä näykkimään vesiputkia ja juomaämpäreitä tallissa. Kanadassa lämmin talli on "täysin mystinen" käsite. Useimmat tallirakennukset ovat eristämättömiä tai huonosti eristettyjä puu/kivirakennuksia. Tämän takia kylmillä ilmoilla hevosia ei voida liikuttaa ulos tallista, sillä putket jäätyvät lähes samantien.
- 20 asteessa, kuten tänään, hevosia vielä hölkätään radalla kevyehkösti mutta hiitit ja pidemmät matkat jätetään ajamatta.
Itsekin olen muistuttanut, työkaverien tavoin, hyvin pitkälti Michelin ukkoa.
Vaatekerroksia löytyi yhteensä 4 ja pari viikkoa sitten 5. Olen kovasti suosinut toppahousuja & villaa ja fleeceä. Toistaiseksi olen pystynyt välttämään paleltumiset, vaikka kenkinä koko talven läpi ovat pääasiassa toimineet turvakärjelliset kumisaappaat.
Kovimmilla pakkasilla olen vetänyt jalkaan täältä ostamani Sorelin talvikengät tai vaihtoehtoisesti käärinyt hyvän elmukelmukerroksen jalkojen suojaksi. Varpaiden palelulta on vältytty, mutta enemmän ongelmaa ovat tuottaneet sormet ja hanskat. Tuntuu ettei tarpeeksi lämpimiä hanskoja, joilla helposti pystyisi työskentelmään, löydy lainkaan. Myöskään muovi ei toimi käsissä. Ratkaisuja ja hanskoja etsitään ja ehdotuksia otetaan vastaan!
Huomiselle onkin sitten tiedossa taas lähes -30 asteen paukkupakkaspäivä. "Jee!"
P.S. Aiemmin mainitsemistani koulutuspaikoista paljastan enemmän, kun hakemukset on lähetetty eteenpäin ja näin ollen haut varmistuneet. :)
