Asioiden vauhdikasta etenemistä

Pitkään odotettua ulkomaa-asiaa!

Tosiaan pitkän hiljaisen ajan jälkeen asiat ovat lähteneet taas hurjalla syöksyllä eteenpäin.
Työtarjous tulee minulle tänään sähköpostitse. Eli ainut asia, mitä minun enää tarvitsee lupien eteen tehdä, on lupien maksaminen ja postittaminen. Sitten vain odotetaan päätöstä...

Olen tänään ollut aktiivisesti yhteydessä eri tahoihin, listalta löytyy mm. autoliitto, cimo sekä telefinland.
Cimoon olen ollut yhteydessä lupia koskevissa päivämääräasioissa. Autoliitosta olen taas kysellyt kansainvälisen ajokortin hankinnasta ja telefinlandille otin yhteyttä liittymää ja puhelinta koskevista asioista.

Puhelin minulla on kytkyllä, joten seuraavan laskun yhteydessä maksan loput puhelimesta pois ja päivä ennen lähtöä joudun soittamaan uudemman kerran, että liittymä katkaistaan väliaikaisesti, eli koko poissaolon ajaksi.

Hiljalleen alkaa iskostua mieleen se tosiasia, että lähtö lähestyy kovaa vauhtia. Jännitys ja matkakuume nousevat.

Tämä herättää monenlaisia tunteita; Mitä jos kaikki ei menekään hyvin? Entä jos en pärjää? Jos en yhtäkkiä ymmärräkään mitä minulle puhutaan? Entä jos minusta ei pidetä? Tulenko ensimmäisellä maitojunalla takaisin kotiin? Entä jos en haluakaan palata Suomeen? Mitä jos kotona asiat lähtevät menemään huonosti? Miten käy ratsastustaidolleni, jos en pääsekään selkään koko aikana? Mitä mitä mitä…

Tämän voin todeta kuitenkin aivan normaaliksi, yhtälailla mietin näitä asioita 2011 kun lähdin työssäoppimaan Amerikkaan, silloin tosin tuttujen tyttöjen seurassa ja ”vain” kolmen kuukauden ajaksi.
Nyt ollaan lähdössä yksin isoon (ravi)maailmaan ja pitkäksi ajaksi. Eli astun täysin vieraalle maaperälle. Ratsuihmisenä ravitallille. En minä mikään täysi ummikko ole raviasioissa, eihän tällainen tulisi muuten kyseeseenkään. Omaa ammattitaitoani ajatellen parempaa vaihtoehtoa ei voisi olla, saan paljon uutta tietoa ja taitoa sekä kokemuksia.

Jos sitten 2015 palaan Suomeen suunnitellusti, enkä rakastu ja nai hevostilallista Kanadasta, voin tehdä lähes mitä tahansa; harkita jatko-opintoja esimerkiksi ratsastuksenohjaajaksi ja –opettajaksi asti tai hakea töitä. Tämä kokemus joka tapauksessa avaa monia uusia ovia minulle, niin täällä kotimaassa kuin sen rajojen ulkopuolellakin.